Kannabiksen sääntelymalli | Podcast Jakso 4 – Coel Thomas

Kannabiksen sääntelymalli | Podcast Jakso 4 – Coel Thomas

Kannabinoidit, Kannabis

Vieraana Coel Thomas

Kannabisyrittäjä Jaakko Myllyniemi ja poliittisen sosiologian maisteri, sekä Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja Coel Thomas keskustelevat kannabiksen kieltolain haitoista ja sääntelymallista.

Kuunneltavissa myös SPOTIFYSTA:

 

Alunperin Yhdysvalloissa syntynyt Coel Thomas on myös valtiotieteiden kandidaatti ja on ollut mukana mm. Helsingin vihreiden nuorten hallituksessa jo vuodesta 2014. Coelin tavoitteena on olla mukana rakentamassa Suomesta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. 

Lue Coel Thomasin kannabiksen sääntelymalli: https://www.coelthomas.fi/kannabislailliseksi

MUISTA TUKEA JA TILATA KANAVA YOUTUBESSA!

https://www.coelthomas.fi/

TIIVISTELMÄ JAKSOSTA 4

 

Alunperin Yhdysvalloissa syntynyt Coel Thomas on myös valtiotieteiden kandidaatti ja on ollut mukana mm. Helsingin vihreiden nuorten hallituksessa jo vuodesta 2014. Coelin tavoitteena on olla mukana rakentamassa Suomesta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. 

Coel Thomas kertoo puhuneensa kannabiksesta sosiaalisessa mediassa ja alkoi saamaan ihmisiltä positiivista palautetta siitä, että joku nostaa aiheen esille. Samalla hän kuulu myös paljon traagisia tarinoita siitä, mitä kieltolaki on tehnyt eri ihmisille ja, että kieltolailla voi olla huomattavasti erilaisia negatiivisia vaikutuksia. Thomas kertoo havahtuneensa silloin siihen, ettei tässä oo kyse vaan työpaikoista ja verotuloista, vaan tässä on kyse niinku monen elämästä ja miten niitä demonisoidaan ja vainotaan sen takia, että ne käyttää jotain päihdettä, joka on joskus luokiteltu sellaseks ettei sitä saa käyttää. Se että käyttäjiä rangaistaan siitä on väärin. Thomas tajusi, että kannabis täytyy asettaa sääntelyn alle.

“Ku kattoo tätä koko pakettia mitä mitä kieltolaki tekee vs. mitä sääntelyllä voidaan saavuttaa, niin silloin kun alkaa ymmärtää nää vaikutukset, niin se alkaa näyttää mulle hyvin vastuuttomalta että kannattaa koko tätä politiikkaa.  Tajusin että meidän pitää edistää tätä keskustelua.  Mä näin mulle tavan edistää tätä keskustelua tuoda jotain konkretiaa.” 


Kieltolain puolesta vanhoja hölmöjä argumentteja

 


Thomasin mukaan kieltolakia puolustajat takertuvat vanhoihin myytteihin kuten porttiteoriaan, jolle ei ole tieteellistä näyttöä. Myös THL:n asiantuntijat ovat sanoneet eduskunnan keskusteluissa, ettei vanha teoria pidä paikkaansa, mutta se ei tarkoita etteikö porttiteoriaa tulla jatkossakin käyttämään eduskunnan keskusteluissa, koska siellä takerrutaan vanhoihin myytteihin.

 

Jokainen puolue voi hyötyä jotain kannabiksen laillistamisesta

 

Coel Thomasin mukaan jokainen puolue voi hyötyä jotain kannabiksen laillistamisesta:

Demarit hyötyy siitä, että saadaan tosi paljon lisää veroja

Persut hyötyy siitä, että saadaan vähemmän rikollisuutta.

Keskusta hyötyy siitä, että saadaan kasvuu maaseudulle.

Kokoomus hyötyy siitä, että saadaan tosi paljon työpaikkoja.

Vihreet voi hyötyy, että voidaan säädellä tuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Vasemmisto hyötyy siitä, että kiusataan heikompiosaisia vähemmän.

Feministö hyötyy siitä, että kiusataan vähemmistöä vähemmän.

Avoin puolue ja piraattipuolue hyötyy siitä että saa yhden niiden kannoistaan läpi.

RKP:n hyödyt ovat samat mutta ruotsiksi, naurahtaa Thomas.

 

Politiikka on pistepeliä

 

Thomas avaa hieman sitä, että miksi politiikoilla on ihan aiheellista pelkoa siitä että kannattaako niiden puhua kannabiksesta. Politiikka on pistepeliä. Älä puhu jostain asioista jos haluut saada enemmän pisteitä. Ihminen on kasvanut sellaseen kieltolakikulttuuriin, joka on opettanut ne pelkäämään kannabista ja kaikkea mitä siihen liittyy. Jos poliitikko avaa suunsa kannabiksesta heidät leimataan välittömästi ja osa äänestäjistä katoaa, huomauttaa Coel Thomas.

 

Toivoisin, että Suomi vois alkaa säädellä kannabista ennen Viroa ja Ruotsia

 

Hyvin mahdollista että euroopan suurin maa Saksa alkaa sääntelemään kannabista niinku niiden naapurivaltiot Luxemburg ja Sveitsi aikoo tehdä. Vihreä aalto on jo Euroopassa jos katsotaan miten Luxemburgin hallitus on linjannut et ne laillistaa kannabiksen. Toivoisin että Suomi vois alkaa säännellä kannabista ennen Viroa ja Ruotsia. Kun puhun kadulla niin jengi tietää että se tulee tapahtuu väistämättä. Kukaan ei ole uskaltanut tehdä duunia sen eteen. Ei se tapahdu jos sitä ei tehdä, sanoo Thomas.

 

60-vuotta vanha kieltolaki

 

Kieltolaki on 60-vuotta vanha ja Maailman terveysjärjestö (WHO) on myös ehdottanut siihen muutoksia, että teollisen hampun kukinto ei olisi yhtä kuin huume. Suomessa viranomaiset tulkitsee vanhaa pykälää hyvin kirjaimiellisesti, vaikka Maailman terveysjärjestö on ehdottanut että saadaan pois, toteaa Jaakko Myllyniemi.

 

Kieltolaki lisää haittoja ja tekee kannabiksesta vahvempaa

 

Kieltolain haitat pystyy jakaa kahteen kategoriaan. Mitkä ne on yksilölle ja mitkä on yhteiskunnalle. Päihteet aiheuttaa haittoja yksilöille, mutta silloin kun meillä on kieltolaki niin päihteiden käyttö on vaarallisempaa, kuin mitä se ois laillisilla markkinoilla, toteaa Thomas ja vertaa tilannetta alkoholiin. Alkoholin kieltolain aikana juotiin paljon enemmän vahvaa viinaa pirtua, joka oli tehty salaa kellareissa. Nykyään markkinoilla oleva kannabis on vahvaa, eikä koskaan tiedetä mitä ostetaan. Laittoman kannabiksen kannabinoidiprofiili on sellaisessa suhteessa mitä ei välttämättä haluta, sanoo Thomas.

 

Erityisesti kun nuoret käyttää kannabista, niin sillä voi olla vaikutusta aivojen kehittymiseen. Varsinkin vahvalla kannabiksella. Aivan junioritkin pystyvät ostamaan huumeita, koska huumediilereitä ei kiinnosta käyttäjien ikä. Kieltolaki lisää terveyshaittoja, etkä koskaan tiedä mitä sä käytät. Sen lisäksi saatat menettää työpaikan ja kieltolaki voi syrjäyttää sellaisiakin ihmisiä, jotka käyttävät kannabista virallisesti lääkkeenä, Thomas luettelee.

 

Yli 300 000 suomalaista käyttää kannabista

 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusimman arvion mukaan yli 300 000 suomalaista käyttää kannabista. Koko systeemi on Coel Thomasin mielestä epätasa-arvoinen ja vain pieni osa jää kiinni.  Jos esim kuulut tiettyyn vähemmistöön tai asut ns. köyhemmällä asuinalueella saatat jäädä todennäköisemmin kiinni ja kärsiä kieltolain haitoista enemmän kuin toiset.

 


Yhteiskunnallisen tason haittoja

 

Yksilötason haittojen lisäksi kieltolaista on myös vakavia yhteiskunnallisen tason haittoja kuten, että rikolliset tekee valtavat rahat ja toiminta saattaa korruptoida poliiseja.

Jos 300 000 kannabiksen käyttäjää maksaa laittomasta kannabiksen kukinnosta 15-20 euroa grammalta, niin voi heti laskea, että miten suurista summista bisneksestä on kyse.

Mihin ne rahat menevät, kysyy Coel Thomas? Mitä niillä rahoilla tehdään? 

 

“Coloradossa noilla rahoilla rakennetaan kouluja, työllistetään ihmisiä, mutta mitä täällä tapahtuu? Millaset rikollisliigat pyörittää tätä?“ – Coel Thomas

 

Tiedetään, että ympäri maailmaa rikollisliigat lahjoo poliiseja mitkä on mukana tässä bisneksessä. Tiedetään että meillä on Aarnio ja Aarnio ei voinut olla ainut. Tää on iso ongelma, että huumerahat korruptoi virkahenkilöitä, ajattelee Coel Thomas

 

Haitat realisoituvat yhteiskunnalle terveyshoitokuluina

 

Koska kannabista käytetään tälläkin hetkellä, niin sen aiheuttamat terveyshaitat realisoituvat terveyshoitokuluina yhteiskunnalle. Koska meidän terveydenhuolto on julkista, niin kaikki maksavat siitä.

Kannabiksellakin on terveyshaittoja ja me kustannetaan niitä tälläkin hetkellä, ja ne on suurempia ne kustannukset, koska meillä on kieltolaki, joka aiheuttaa haittoja enemmän, toteaa Thomas.

 

 

Poliisi ei pysty vähentämään kannabiksen tarjontaa

 

Poliisi hukkaa resurssejaan, eikä pysty yrityksistään huolimatta vähentämään kannabiksen tarjontaa.  Sen käyttö vaan lisääntyy koko meidän unionissa. THL:n varovaisen arvion mukaan meillä on Suomessa yli 10 000 kotikasvattajaa. Luku on Thomasin mielestä todella alakanttiin.

Coel Thomas pohtiikin, että kuinka paljon se maksaa, että me toimeenpannaan tällästä systeemii, että poliisi niinku tutkii ja ratsaa ja tuhoo ja tekee kaikki paperityöt? Rahaa tuhlataan mielettömästi meidän nykyjärjestelmään, jonka tulokset ovat miinuspuolella, koska käyttö edelleen nousee.

“Kuin paljon palkkoja meidän pitää maksaa poliisille, et ne ylläpitää systeemii, jolla ei oo edes mitään vaikutusta kannabiksen saatavuuteen? “– Coel Thomas

 

Helsingissä nuorille on helpompi saada huumeita kun niillä on saada apua

 

Poliitikoille Coel Thomas haluaa sanoa, että “Se että nuoret käyttää kannabista on myös teidän syy. Kannabiksen käytölle pitäisi olla ikärajat.  Meil on systeemi siihen. Ollaan nähty miten maailmalla toimitaan.”

 

Se on tärkeetä, että me puututaan nuorten kannabiksen käyttöön paljon enemmän kuin mitä me tehdään nyt ja eri tavalla. Se lähtökohta pitää olla, että nuoria autetaan, ei rangaista. Tällä hetkellä Helsingissä nuorille on helpompi saada huumeita kun niillä on saada apua. Siinä ei oo mitään järkee, toteaa Coel Thomas lopuksi.

Lue Coel Thomasin Kannabiksen sääntelymalli: https://www.coelthomas.fi/kannabislailliseksi

Kuuntele tai katso koko jakso ja osallistu keskusteluun!

Kannabis lääkkeenä tieteen näkökulmasta | Podcast Jakso 3 – Aleksi Hupli

Kannabis lääkkeenä tieteen näkökulmasta | Podcast Jakso 3 – Aleksi Hupli

Kannabinoidiperusteinen lääketiede, Kannabinoidit, Kannabis

Vieraana Aleksi Hupli

Kannabisyrittäjä Jaakko Myllyniemi ja valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri Aleksi Hupli keskustelevat kannabiksesta lääkkeenä tieteen näkökulmasta.

Kuunneltavissa myös SPOTIFYSTA:

Aleksi Huplin ja Marja Vihervaaran kirjan “Lääkekannabis — Tiedettä ja tosielämän tarinoita” löydät Basam Booksin sivuilta:

https://basambooks.fi/sivu/tuote/laakekannabis/2733073


JAKSOSSA KESKUSTELTUA


Podcast jaksossa käydään läpi kannabista tieteen näkökulmasta ja avataan mm. endokannabinoidijärjestelmän toimintamekanismia ja kieltolain haittoja.

Vaikka kannabiksen käytöllä voi olla myös haittapuolia, niin kukaan ei käytä mitään haittojen takia ja haittojakin on varmasti enemmän juurikin kieltolain ja nykypolitiikan takia, toteaa Hupli. Työhönsä intohimoisesti suhtautuva nuori antropologi Aleksi Hupli pohtii avoimesti myös kieltolain taustalla olevia voimia ja sen vaikutusta yhteiskuntaan. Taustalla on paljon rasismia ja erinäkösiä teollisuuden aloja, jotka eivät halua kilpailijakseen hampusta erilaisia tuotteita.

Hupli pohtiikin, että vaihtoehtona kieltolaille voisi olla tarkka sääntely, kuten alkoholin kohdalla on tehty. Kannabista voisi esimerkiksi käyttää niille tarkoitetuissa käyttöhuoneissa, samalla tavalla kuten alkoholia tarjoillaan ravintoloissa. Kannabista ei välttämättä tarvitsisi myydä mukaan eikä sen jälkeen saisi ajaa autoa aivan kuten alkoholin kohdalla on säännelty erilaisia turvatoimenpiteitä. Voisimme soveltaa alkoholilainsäädännöstä tuttuja asioita myös kannabiksen kohdalla. Kannabiksen käyttöhuoneille löytyisi innokkaita yrittäjiä suomesta, uskoo Hupli.

Aleksi Hupli on seurannut päihdepolitiikkaa jo vuosikymmenen ajan ja hänen mukaansa siellä ei paljoakaan tehdä järkeviä asioita. Vanhaa kieltolakia yritetään jatkaa, vaikka on jo todisteita siitä ettei se toimi, mutta politiikot uskovat edelleen sen toimivan jos sitä vain yritetään kovemmin, sanoo Hupli. Iso-Britanniassa on esimerkkinä tehty suuri operaatio, jossa valtava huumeverkosto pidätettiin ja sen vaikutuksesta kukaan ei myynyt mitään 2 tunnin ajan, kunnes kilpailevat toimijat ottivat markkinat haltuun. Resurssien käyttäminen kannabiksen kitkemiseen ei ole välttämättä paras ratkaisu Huplin mielestä.

Kuuntele tai katso koko jakso ja osallistu keskusteluun!

Kannabiksen lääkekäytön historia | Podcast Jakso 2 – Risto Mikkonen

Kannabiksen lääkekäytön historia | Podcast Jakso 2 – Risto Mikkonen

Kannabinoidiperusteinen lääketiede, Kannabinoidit, Kannabis

Kannabisyrittäjä Jaakko Myllyniemi  ja sosiologi / kirjailija / hamppuaktivisti Risto Mikkonen keskustelee “Suoraa puhetta kannabiksesta” -podcastissa kannabiksen lääkekäytön historiasta.

Kuunneltavissa myös SPOTIFYSTA:

Vieraana Risto Mikkonen

Sosiologi Risto Mikkonen on pitkän linjan kannabisaktivisti ja kirjoittanut myös kirjan kannabiksesta  “Bhang, Mezz, kukka ja Sativex – kannabiksen vapautuksen historia”.

 

“Kieltolaki luo huumeille semmoisia arvoja, joita näillä aineilla ei muuten olisi.”


70-luvun loppupuolella sosiologiaa opiskeleva Risto Mikkonen sai idean tehdä gradunsa huumeista, koska aiheesta uutisointi oli ennakkoluulojen ja harhaisten näkemysten leimaamaa. Se oli yksinkertainen oivallus siitä, että huumeita myydään samalla tavalla kuin muitakin tavaroita.

Vuonna 1989 Risto sai valmiiksi sosiologisen tutkielmansa “Muuttuvat kuviot – Huumeiden käyttö ja yhteiskunnan kehitys”. Gradun loppupäätelmä oli, että kieltolaki luo huumeille sellaisia arvoja, joita näillä aineilla ei muuten olisi. Huumeita oli käytetty Suomessakin jo ennen 70-lukua.

Gradu herätti huomiota artikkelilla Turun sanomissa ja artikkeleita päätyi kirjoihin, kuten mm. Osmo Kontulaisen kirjaan, jossa oli mukana nuori aloitteleva poliisimies nimeltä Jari Aarnio. Mikkonen kutsuttiin keskustelemaan myös radioon ja TV:seen. 


Kannabisyhdistykset ja aktivismi

 

Erään televisio-ohjelman tiimoilta Mikkonen tutustui Kimmo Wilskaan ja Timo Larmelaan, joiden kanssa Helsingissä perustettiin 1990-luvun alussa edelleenkin aktiivisesti toimiva Suomen Kannabisyhdistys (SKY).


Myöhemmin 2000-luvun alussa Turussa järjestettiin Suomen ensimmäinen hamppumarssi, jonka yhteydessä syntyi myös yhdistys nimeltä Vihreät Pantteri Ry, josta alkoi Turkulainen kannabisaktivismi. 10 vuotta myöhemmin syntyi Turun Seudun Kannabisyhdistys (TuSKY), joka profiloitui enemmän kannabisyhdistykseksi. Vihreät Pantterit oli enemmänki yleisekologinen ryhmä, jolla oli monenlaista toimintaa, tarkentaa Mikkonen. Suomen kannabisaktivismi alkoi jo ennen kannabisyhdistyksiä, huomauttaa Mikkonen. SKY:n alkuaikoina toiminnassa oli myös mukana vanhan liiton kannabisaktivisteja.

 

Suomen Kannabisyhdistys (SKY)


SKY eli Suomen kannabisyhdistys on ollut merkittävässä osassa Suomen kannabiskulttuurin kehittymisessä. 1990-luvun alussa SKY perusti kotisivut, jotka oli maailmanlaajuisesti ensimmäisiä kotisivuja ja suosio oli Mikkonen mukaan sen mukainen. Sivuilla julkaistuilla uutisilla oli jopa kymmenien tuhansien ihmisten yleisöä ympäri maailman. 


SKY:n ansiosta suomessa kannabiksen käyttökulttuuri muuttui enemmän kotikasvatukseen ulkomailta tuodun hasiksen sijaan, kun yhdistys julkaisi “Hullu Puutarhuri” -nimisen Koristehampun kasvatusoppaan. Hullua Puutarhuria on painettu aikoinaan ainakin tuhansia kappaleita ja opas löytyy edelleenkin ladattavana netistä. Oppaan lisäksi yhdistys julkaisi myös “Hamppu” -nimistä lehteä 90-luvulla.


“Järjestäytynyt rikollisuus on se ongelma”



Edesmennyt Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti, joka oli mukana aikoinaan valmistelemassa Suomen huumausainelakeja, oli jälkeenpäin harmitellut, että kannabiksen kotikasvatus tuli kriminalisoitua liian ankarasti. Myös Sarvanti ymmärsi, että Suomalainen kannabiksen kotikasvatus oli hyvin tärkeä ulkomailta tuodun hasiksen korvaaja ja yksi tehokkaimmista tavoista taistella järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, joka on Mikkosen mukaan se juuri ongelma.

Suomessa ajatellaan virheellisesti itse kannabiksen olevan ongelma vaikka “kylhän se on näin, että järjestäytynyt rikollisuus on se ongelma. Et sitä ei niinku oikein Suomessa vieläkään tajuta”, sanoo Mikkonen.

Huippuvuosina Suomen poliisi takavarikoi Suomesta 23 000 kannabiskasvia. Mikkosen mukaan määrä on hyvin merkittävä siihen nähden kuinka paljon jalansijaa on onnistututtu viemään järjestäytyneeltä rikollisuudelta. 

 

STM ja FIMEA:n uusi lakiehdotus

 

Vaikka SKY:n aseman tunnustaminen kesti pitkään, niin ammattipiireissä yhdistys on saanut arvostusta yhdistyksen näkemyksistä. 1990-luvulta asti SKY:ltä on pyydetty lausuntoja aina kun uusia lakiehdotuksia kannabikseen liittyen tulee. Mikkosen mukaan lausunnot ovat välillä melko työläitäkin, mutta kokee asian tärkeäksi.

Mikkonen toivoo muidenkin lausunnonantajien ymmärtävän mistä uudessa lakiesityksessä on kyse ja toivoo, että lakiesitys saadaan haudattua.

Lakiesityksessä halutaan tiukentaa hampun kasvatusta ja hyötykäyttöä mukaan lukien kuitu- ja öljyhamppulajikkeet. Samalla halutaan antaa Poliisille ja Tullille valtuuden kasvattaa ja valmistaa huumeita, joihin myös Mikkonen haluaa puuttua. 

Lakiehdotus perustuu vuonna 1961 tehtyyn huumausaineyleissopimukseen, jonka tarkoitus on kivun ja kärsimyksen lievittäminen, sekä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan eli huumeiden salakuljettamista vastaan toimiminen. Vuoskymmenten mittaan kivun ja kärsimyksen lievittäminen on sivuutettu kokonaan. Mikkosen näkemyksen mukaan uusi lakiehdotus palvelee vain kriminaalivalvontaa. Hamppua ei saisi enää jatkossa Suomessa kasvattaa kasvihuoneissa ja hampun jalostustoiminta pitäisi lopettaa, sillä perusteella että sitä ei juuri tälläkään hetkelläkään harjoiteta. Perustelu on Mikkosen mielestä äärettömän hölmö ajatus, sillä tiedetään että hamppu eri muodoissa, kuituna, CBD-tuotteina yms. on tulevaisuuden alaa ja nyt yhtäkkiä se halutaan tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Ikään kuin hampun kasvattamisen rajoittaminen parantaisi jotenkin meidän huumeongelmaa. Mikkosen mielestä ajatuksessa ei ole mitään järkeä.

Lakialoitteen teksti on 35-sivua pitkä lakitekstiä ja Mikkosella kesti kaksi päivää ymmärtää mitä lakiehdotus oikein käytännössä tarkoittaisi. Se on puettu kauheen monimutkaiseen muotoon, sanoo Mikkonen. FIMEAn rooli hämmentää lakiehdotuksessa Mikkosta, koska sen pitäisi olla lääkealan viranomainen, mutta yhtäkkiä FIMEA tekee itsestään huumepoliisin.

Mikkonen sanoo, että FIMEAn rooli on ollut myös kannabiksen lääkekäytön kohdalla hämärä. Suomessa kannabis palautettiin lääkeluetteloon vuonna 2008 ja sen lääkekäytölle ei pitäisi olla mitään ongelmia tai esteitä. FIMEA on yksi viranomaistahoista, jotka on koko ajan koittanut jatkuvasti jarruttaa kaikin tavoin tätä toimintaa vedoten siihen, ettei aiheesta ole tarpeeksi tutkimusta. Millä sä teet tutkimusta jos sitä koko ajan jarrutetaan ja vaikeutetaan, pohtii Mikkonen.

Lääkekannabiksesta on juuri julkaistu uusi kirja “Lääkekannabis – Tiedettä ja tosielämän tarinoita” (Kirjoittajat: Aleksi Hupli & Marja Vihervaara). Mikkonen toivookin, että painettu sana auttaisi näiden asenteiden ja mielipiteiden korjaamisessa.

 

Kieltolaki ei koskaan kieltänyt kannabiksen lääkekäyttöä

 

Monivaiheisen prosessin ja vaikeuksien kautta Turun hallinto-oikeus antoi päätöksen vuonna 2006 tapauksessa, jossa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut ihminen sai luvan käyttää lääkekannabista onnettomuudesta aiheutuneisiin ongelmiin. Hallinto-oikeuden mukaan pitävä perustelu lääkekäytön sallimiselle oli huumausaineyleissopimuksessa oleva kohta lääkekäytön sallimiselle kivun ja kärsimyksen lievittämiseksi. Tapauksen jälkeen kesti 2 vuotta, että kannabis palautettiin lääkeainelistalle, kertoo Risto Mikkonen.

Lääkäyttöä vastaan on taisteltu pitkän aikaan. Lääkärit Suomessa, jotka ovat kirjoittaneet lääkekannabisreseptejä ovat nähneet paljon myönteisiä tuloksia, mutta reseptien saamista on pyritty estämään milloin minkäkin tahon toimesta. Mikkosen mielestä on raivostuttavaa, että jos ihminen on loukkaantunut ja sairastaa esim. MS-tautia tms. joutuu käyttämään valtavasti aikaa ja rahaa omien oikeuksien ajamiseen. Tälläisissä tapauksissa kieltolaki näyttää juuri ne huonoimmat puolensa, toteaa Mikkonen.

Kaikille kannabis ei kuitenkaan sovi. Mikkosen mukaan kannabiksen kokeileminen lääkkeeksi osoittaa hyvin nopeasti sopiiko se potilaalle vai ei. Tätä asiaa ei esimerkiksi opiaattien kohdalla pidetä minään ongelmana, vaikka sivuoireet olisivat hurjiakin, ihmettelee Mikkonen. 

 

”On järkyttävää, että voimme toimittaa apteekissa tehtyjä morfiiniliuoksia potilaille tavallisella huumereseptillä, mutta emme vastaavalla reseptillä lääkekannabista.” – Apteekkari Markku Knuutila 

 

Podcastissa mainitaan myös Mikkosen kirjoittamasta loistavasta artikkelista “Kannabiksen lääkekäytön nykyhistoria Suomessa”, josta löytyy ote Apteekkari Markku Knuutilan pohdinnasta lääkekannabis aiheeseen. Knuutila on potilaiden kanssa suoraan tekemisissä oleva terveydenhoidon ammattilainen ja ihmettelee virkamiesportaan mielipiteitä. Alkuperäinen haastattelu on annettu Suomen Kuvalehdelle.

“Turkulainen apteekkari Markku Knuutila tuo kannabislääkettä Suomeen. Hän ihmettelee sosiaali- ja terveysministeriön linjausta, jonka mukaan Bedrocan on viimeinen – ei koskaan ensimmäinen – vaihtoehto kipupotilaille.”

 

”On järkyttävää, että voimme toimittaa apteekissa tehtyjä morfiiniliuoksia potilaille tavallisella huumereseptillä, mutta emme vastaavalla reseptillä lääkekannabista.”

 

“Knuutila kysyy, eikö aluksi pitäisi kokeilla miedointa lääkettä ja siirtyä vasta sitten opiaattipohjaiseen morfiiniin. Lääkekannabiksen käyttäjiä on pystynyt vuosien jälkeen palaamaan töihin ja nukkumaan kunnolla.”

 

”Jos sivuoireena saa lievän, hyvän olotilan, onko se suuri haitta? Morfiini turruttaa ja koukuttaa täysin.”


Lääkekannabiksen puolesta puhuessaan Knuutila sai paljon vastustusta ja hänen toimintaa jarruteltiin monelta eri taholta, kertoo Mikkonen.

 

Vielä tänä päivänäkin potilaat joutuvat kokeilemaan ensin koko kirjon kaikkia vahvimpia kipu- ja mielialalääkkeitä, ennen kuin lääkekannabisreseptistä voi lääkärin kanssa edes keskustella. Mikkonen, kertoo, että voimakkaiden reseptilääkkeiden jättäminen voi olla jopa vuoden prosessi, jotta lääkkeiden sivuvaikutuksista pääsee kokonaan eroon.

 

Lääkekannabis on Suomessa jäänyt polkemaan paikalleen

 

Vaikka Suomessa onkin myönnetty reseptejä lääkekannabikseen, niin toiminta on jäänyt polkemaan paikalleen ja vain pieni joukko potilaista on saanut kannabista virallisesti  lääkkeeksi. Esimerkiksi Tanskassa kasvatetaan jo isossa mittakaavassa lääkekannabista ja tuhannet potilaat ovat saaneet lääkekannabisreseptejä. Keskustelua käydään Tanskassakin puolesta ja vastaan, mutta se on kuitenkin semmoista avointa keskustelua eikä semmoista, jossa kriminaalivirkamiehet määrää tahdin, niinku meillä Suomessa keskustelu tahtoo olla, toteaa Mikkonen. Suomessa vielä poliisi on auktoriteetti liittyen kannabiksen lääkekäyttöön, vaikka Mikkosen mielestä tämä asia ei kuulu poliisille.

 

Professori Eija Kalson sidonnaisuudet lääkeyhtiöihin

 

Suomessa lääkekannabiksen asiantuntijaksi nostetaan monesti professori Eija Kalso, joka on julkisesti verrannut synteettisten kannabinoidien ongelmia luonnollisen kannabiksen ongelmiksi, vaikka niiden ero on kuin yöllä ja päivällä, eikä synteettisillä kannabinoideilla ole mitään tekemistä kannabiksen kanssa, toteaa Myllyniemi.

Kalson käyttämät lähteet ovat tiedossa ja silloin kun hän puhuu kannabiksesta käyttää hän kriminaalivalvonnan lähteitä, tokaisee Mikkonen. Kalson kirjoitteluissa on Mikkosen mielestä se hauska piirre, että artikkelien lopusta löytyy sidonnaisuudet eli minkä lääkeyhtiön osakkeita hänellä on sijoitussalkussaan, tosin myöhemmin ne on siivottu kirjoituksista pois. Onhan se yleisesti tiedossa, että lääkeyhtiöt kustantaa lääkäreille kaikenmaailman seminaarimatkoja, lomamatkoja, luento- ja asiantuntijapalkkioita ja sitä pidetään jotenkin normaalina. Siinä vaiheessa kun nää sidonnaisuudet menee näin pitkälle kuin Eija Kalson tapauksessa, niin onhan se niinku väärin, sanoo Mikkonen. Lääkäreiden pitäisi olla puolueettomia ajattelee Mikkonen.

 

Lääketeollisuuden toimintamalli maksimoida yhdellä vaikuttavalla aineella liikevoitto ei toimi kannabiksen kohdalla

 

On kehitetty myös synteettisiä kemikaaleja, jotka vaikuttavat sisäisiin kannabinoidireseptoreihin hyvin epäilyttävällä tavalla. Esimerkiksi Espanjassa synteettiset kannabinoidit ovat aiheuttaneet kuolemantapauksen, joka uutisoitiin niin, että kannabis tappoi, toteaa Myllyniemi.

Mikkonen mainitsee myös esimerkin Rimonabant lääkkeestä, jonka kauppanimi oli suomessa Acomplia. Rimonabant on kannabinoidireseptorin blokkaaja eli kannabiksen vastavaikuttaja eli jos kannabiksesta tulee hyvälle tuulelle niin Rimonabantista tulee pahalle tuulelle, eikä tee mieli syödä, naurahtaa Mikkonen.

(Lääke vedettiin Suomen markkinoilta pois lokakuussa 2008. Ilmoitettuina perusteina olivat masentuneisuus, ahdistuneisuus, aggressiokohtaukset ja lisääntynyt itsemurhariski.)

Tiedotusvälineissä kannabiksen uutisointi on ollut aina sinne päin, jossa puhutaan synteettisestä kannabiksesta tai synteettisistä kannabinoideista vaikka kemiallisesti niillä aineilla ei ole mitään tekemistä kannabiksen eikä kannabinoidien kanssa. Se on ihan erilaista kemiaa, mutta ne sattumoisin vain vaikuttaa kananbinoidireseptoreihin sanoo Mikkonen.

Kieltolain takia kannabistutkimus kiellettiin, joten tutkimuslaitokset kiersivät tutkimusta synteettisillä aineilla, koska ne olivat laillisia ja kyllähän osittain niilläkin on saatu hyviä tuloksia. Sitä mukaan kun synteettisiä aineita on kielletty, niin kemistit ovat valmistaneet aina uusia joiden joukossa on sellaisia joiden vaikutukset ovat täysin kysymysmerkkejä ja huumeiden käyttäjiä käytetään koekaniineina, mainitsee Mikkonen.

Suomessa synteettiset kannabinoidireseptoreihin vaikuttavat aineet eivät ole saaneet paljon jalansijaa ja Suomen Kannabisyhdistys ja aktivistit onkin tiedottaneet aktiivisesti ihmisiä synteettisten kannabinoidien vaaroista, kertoo Mikkonen.  Synteettiset kannabinoidit eivät näy huumausainetesteissä ja koska ne ovat halpoja, niin myös köyhillä sekakäyttäjillä on niihin varaa. Kotikasvatettu kannabis on kalliimpaa kuin Kiinasta halvalla tuodut teollisuuskemikaalit, jatkaa Mikkonen

 

Esimerkiksi luonnollinen THC -kannabinoidi on osittainen agonisti ja monet synteettisistä aineista on täysagonisteja, joten ne vaikuttaa moninkertaisesti voimakkaammin kannabinoidijärjestelmään ja synteettisten aineiden vaikutukset voivat olla todella dramaattisia, selkeyttää Mikkonen.


Suomalainen kannabistutkimus

 

Mikkonen kertoo, että Suomen yliopistoissa on tehty hyvinkin perusteellista tutkimusta kannabiksesta. Kuopion Yliopistossa on tutkittu endokannabinoidien analyysimenetelmiä ja tehty kansainvälisen tason keksintöjä, jotka ovat tulevaisuuden teknologiaa. Mm. Jerusalemin yliopiston  lääkekemian professori Raphael Mechoulam on ollut mukana vastaväittäjänä Kuopion Yliopiston väitöskirjojen tekemisessä.

Sisäinen kannabinoidijärjestelmä on löydetty vasta 90-luvulla, mainitsee Jaakko Myllyniemi. Jos verrataan opioiditutkimuksiin, niin kannabiksen osalta laahataan vuosikymmeniä perässä ja syynä siihen on kieltolaki, Mikkonen sanoo. 


NIDA – Huumeriippuvuuden tutkimuslaitos

 

Maailman suurin tutkimusinstituutti NIDA (National Institute on Drug Abuse), jonka nimi on suomennettuna huumeriippuvuuden tutkimuslaitos, eli nimen määritelmästä lähtien heitä ei kiinnosta hyödyt vaan siellä tutkitaan nimenomaan vain haittoja. Jos haluaa saada NIDA:lta apurahoja tutkimukseen, niin tutkimussuunnitelma pitää kirjoittaa sellaiseen muotoon, jossa pyritään osoittamaan kannabiksen haittoja, avartaa Mikkonen.

NIDA rahoittaa noin 90% kaikista maailman huumetutkimuksista eli jos näkee kannabiksen haitoista kertovan tutkimuksen, niin kannattaa käydä sieltä katsomassa onko rahoitus tullut NIDA:lta, suosittelee Mikkonen.

Esimerkkinä Mikkonen kertoo, että eräskin Amerikkalainen yliopisto sai apurahan NIDA:lta osoittaakseen kannabiksen aiheuttavan syöpää, mutta tutkimustulokset osoittivatkin, että kannabis sen sijaan näyttää parantavan syöpää, joten tutkimustulos sivuutettiin ja unohdettiin vuosikymmeniksi. Myös USA:n liittovaltio on patentoinut kannabiksen hermostoa suojaavat vaikutukset, joka on sittemmin myyty yksityiselle yritykselle. Tämänkaltainen kehitys ei Mikkosen mielestä ole ollenkaan hauskaa kehitystä.

Nykyään tiedetäänkin yleisesti, että esimerkiksi akuutin aivovamman saaneet voivat hyötyä merkittävästi kannabiksen vaikutuksista, sillä sen on tutkittu pysäyttävän aivovamman jälkivaurioiden muodostumista, Mikkonen sanoo.


Kannabiksen vaarallisuuden tutkimiseen on käytetty miljardeja



Dr. Lester Grinspoonin kirjastakin “Marijuana Reconsidered” löytyy tieto, että 1970-luvulta asti on käytetty miljardeja dollareita kannabiksen vaarallisuuden tutkimiseen, eikä silti kaikki tutkimus puolla kieltolain tarpeellisuutta, sanoo Myllyniemi. Myös mikkosen mielestä tämmöinen toiminta on silkkaa tuhlausta.

USA:n liittovaltio on käyttänyt miljardeja dollareita pelkästään TV-mainoksiin, joissa esimerkiksi kerrotaan kannabiksen käyttäjien aivojen paistuvan kuin kananmuna paistinkattilassa, harmittelee Mikkonen.

Jo vuosikymmeniä sitten kieltolain sijaan vaihtoehdoksi on ehdotettu, että kannabiksen kulutusta ohjailtaisiin hintapolitiikalla ja tuotteiden vahvuutta valvomalla. Tämä olisi Myllyniemen ja Mikkosenkin mielestä parempi vaihtoehto.

 

Sairauden hoidosta terveyden hoitamiseen 



Jaakko Myllyniemi uskoo, että tulevaisuudessa tullaan näkemään kannabinoidipainotteinen lääketiede. Mikkonen myötäilee kyseistä ajatusta ja lisää, että ennaltaehkäiseminen tulee korostumaan ja tulisi siirtyä sairaudenhoidosta terveydenhoitamiseen ja saada siten yhteiskunnan säästöjä aikaiseksi. Kysymys ei ole pelkästään kannabiksesta vaan miten me eletään elämää, Mikkonen tarkentaa.

STM:n ja FIMEAN lakiehdotus kertoo Mikkosen mielestä lähinnä siitä, että täällä elää edelleen sellainen kieltolain ehdollistama virkamiespolitiikka, jossa on sivutettu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kansainvälinen biodiversiteettisopimus ja ihmisoikeusperitaatteet… kaikkien näiden pitäisi olla mukana kun tehdään 2000-luvun politiikkaa. Keskittyminen pelkästään kieltolakiin on aiheuttanut mielettömästi kärsimystä, Mikkonen toteaa.

 


Järjestäytynyt rikollisuus uhkaa jo EU:n perusrakenteita

 

Kieltolain takia järjestäytyneelle rikollisuudelle annetaan rahaa vuosittain kymmeniä miljardeja. Aina kun tapahtuu joku talouslama, niin järjestäytyneellä rikollisuudella on rahaa ostaa liikeyritykset ja asunnot jne. Meillä on suomessa tästä esimerkki Jari Aarnio, joka kertoo siitä, miten järjestäytynyt rikollisuus on päässyt soluttautumaan jo näin korkealle valtion hallinnassa. Hälytyskellojen pitäisi jo soida, ihmettelee Mikkonen.

Politiikkojen patenttivastaus huumausainepolitiikasta kysyttäessä on “Ei lisätä enää haittoja”. Mikkonen sanoo tähän “Mä en tiedä kuinka paljon haittoja voidaan enää lisätä.”  Tilastojen ja jätevesianalyysien mukaan huumeidenkäyttö on vain lisääntynyt ja vuonna 2020 Suomessa saatiin jälleen uusi ennätys eli 36 000 huumausainerikosta. Kuinka monta ihmistä täytyy laittaa vankilaan ennen kuin ongelma on hoidossa, kysyy Mikkonen.

Nuorille alle 20-vuotiaille huumeiden käyttörikos on hyvin usein se ensimmäinen rangaistus jonka ne saa ja siitä ei ole enää pitkä askel siihen kun joku ehdonalainen rangaistus ei tunnu miltään, sanoo Mikkonen. Näitä asioita ei tunnuta pohtivan Mikkosen mielestä tarpeeksi.

 

Kannabisvallankumous

 

Miten tehdään kannabisvallankumous, kysyy Myllyniemi? Suomessa on paljonkin kannabisaktivisteja, mutta on vaikea luoda järjestäytyneitä rakenteita asian ympärille. On hirveän vaikea kerätä esim yhdistykselle jäsenmaksuja, toteaa Mikkonen.

Myllyniemen mukaan kannabinoidien tasapaino eli THC:n ja CBD:n tasapainoinen suhde on hyvin tärkeässä roolissa kannabiksen jalostuksessa, jolla voisi vaikuttaa koko kannabiksen käyttökulttuuriin.



Kieltolain takia vanhat ja kaikista parhaat kuitulajikkeet ovat jo kadonneet

 


Kieltolain takia hyötyhampun kasvatuksessa pidetään tärkeänä THC:n poisjalostamista ja pyritään luomaan hyötylajikkeita, joissa on mahdollisimman alhainen THC-pitoisuus, joka tapahtuu hampun muiden ominaisuuksien kustannuksella. Vaikka tiedämme Suomen vanhoista maatiaislajikkeista sen, että siellä THC-pitoisuudet vaihtelivat hurjasti. Kieltolain takia vanhat ja kaikista parhaat kuitulajikkeet Suomessa ovat jo menetetty. Vuosikymmenten mittaan hampun parhaita ominaisuuksia on siis kadotettu, joka on Mikkosen mielestä itsessään suuri vahinko.

Koska teollisen hampun arvokkaimman osan eli kukinnon käytön käyttö, valmistaminen ja myyminen on kielletty, niin se hidastaa myös hamppukuidun ja siementen tuotantoa. Jos kukintoa olisi mahdollista käyttää laillisesti, niin koko hampputeollisuus kasvaisi ja saisimme paljon nopeammin esimerkiksi hamppukuituja, hamppuvaatteita, hampputaloja yms. tuotteita hampusta lamistettua, ajattelee Myllyniemi.

Pelkästään hampunviljelyllä on hyvin suotuisat vaikutukset maaperään. Meidän hedelmällisen maaperän katoaminen on yksi suuria ympäristöongelmia, Mikkonen toteaa.

 

Tulisiko kevytkannabis laillistaa Suomessakin?


Jos Suomessa laillistettaisiin kevytkannabis voisiko se muuttaa käyttökulttuuria ja lisätä ymmärrystä myös sen terveyshyödyistä, kysyy Myllyniemi?

Jos ajatellaan kannabiksen viihdekäyttöä, niin on yleinen harha, että ihmiset haluavat vain päihtyä. Muualla Euroopassa, jossa on kokemusta kevytkannabiksen laillistamisesta on huomattu, että on paljon ihmisiä, joille sopii ennemmin lievä rentoutus ilman päihdyttäviä ominaisuuksia. Hampulla on paljon laajempi kirjo vaikutuksia kuin helposti kuvitellaan, sanoo Mikkonen.

Kannabis lääkkeenä potilaan näkökulmasta | Podcast Jakso 1 – Tatu Saarikko

Kannabis lääkkeenä potilaan näkökulmasta | Podcast Jakso 1 – Tatu Saarikko

Kannabinoidiperusteinen lääketiede, Kannabinoidit, Kannabis

Kannabisyrittäjä Jaakko Myllyniemi ja kokemusasiantuntija Tatu Saarikko keskustelevat “Suoraa puhetta kannabiksesta” -podcastissa kannabiksesta lääkkeenä potilaan näkökulmasta.

Vieraana kokemusasiantuntija Tatu Saarikko

 

Tatu on ensisijaisesti lääkennabispotilas, hamppuaktivisti, ympäristöhoitaja, lähihoitaja (mielenterveys ja päihdetyön koulutusohjelmasta), Tatu on kouluttanut päihdetyönammattilaisia jo 5-6 vuoden ajan. Tatun mielestä koko kasvissa on valtava potentiaali joka pitäisi saada valjastettua osaksi myös Suomen yhteiskuntaa.

Kannabisreseptiä Tatu lähti hakemaan omatoimisesti lääkäriltä vuosituhannen vaihteessa. Hän on nyt lääkekannabisreseptin haltija ja on taistellut asiasta vuosiakausia.


90-luvun loppupuolella urheilusta tulleiden asentovirheiden seurauksena Tatulla on ollut vakavat selkäkipukierteet ja siihen lääkärin määräämät vahvat opiaattipohjaiset lääkkeet. Hän on jättänyt lääkereseptit uusimatta 20 vuotta sitten, kun huomasi kuinka kannabis auttoi tilanteeseen paremmin. 

 

Tatun kokemuksen mukaan lääkkeet aiheuttivat pääkipua, vatsaoireita ja yleistä sumentumista ja vaikeutta keskittyä asioihin. Sittemmin hän alkoi kiinnostumaan laajemmin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sai apua lääkekannabiksesta.

 

”Itsehän tässä ollaan luojia” – Tatu toteaa, ja lisää, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa suuresti siihen miten elämän kokee. 

 

Hamppu on yhtä kuin kannabis

 

Maataloustuotannossa hamppu on haluttu pitää erillään kannabiksesta, joka on Tatun mielestä ristiriitaista. Hamppu on ollut täällä jo vuosituhansia, mutta nykyään hampusta saatavat ainesosat määritellään kannabikseksi. Koko kasvi on sitä samaa, mutta siitä on paljon eri variaatioita. Paljon eri lajikkeita ja eri pitoisuuksia, kertoo Tatu.

 

Jaakko tarkentaa, että alunperin meillä on länsimaissa ollut Cannabis sativaa, Intiassa on ollut Cannabis indica ja Amerikkaan kannabis on mennyt alunperin Cannabis sativana afrikkalaisten orjien myötä. Kiinasta on löydetty  2700 vuotta vanhoja todisteita kannabishartsista ja kasvin päihdekäytöstä. Mm. kaikki vaatteet, köydet, purjeet, paperit, raamatut on tehty aikoinaan vielä hampusta.

 

Intiasta kulkeutunut Cannabis indica ja Venäjältä tuleva Cannabis ruderalis on risteytynyt, joista on muodostunut hybridilajikkeita. Suurin osa tämän hetken lajikekannasta on hybridejä. Nykyään ei voidakaan enää suoraan sanoa kannabiksen ulkonäön perusteellla, että mitä lajia kukin kasvi on.

 

Tatu varoo myös määrittelemästä liikaa mikä on sativaa tai indicaa, mutta ymmärtää, että senkin kautta asiaa tulkitaan ja halutaan sitä selittää koska asia on hyvin monisyinen ja iso kokonaisuus.

 

“Kannabis on portti parempaan elämään”

 

Tatun oma kokemus on, että kannabis on portti parempaan elämään.

 


Kannabiksen lääkinnälliset vaikutukset ja endokannabinoidijärjestelmä

 

Kannabiksessa on kannabinoideja, aromiaineita, flavonoideja. Terpeenit ovat tuoksuja, flavonoidit makuja, ja kannabinoidit kannabiksen tunnetuimpia lääkinnällisiä ainesosia. Yhteensä kannabiksesta on löydetty 541 eri yhdistettä. Kannabinoideja on tiedettävästi kaikista eniten juurikin kannabiskasvissa.

 

Meillä on endokannabinoidijärjestelmä ja kannabinoideja vastaanottavia reseptoreita joka puolella ympäri kehoa.  Tämän järjestelmän tarkoitus on vastata elintärkeistä toiminnoista kuten immuunipuolus, muisti, ruokahalu, uni, mieliala ja kivuntunne. Eli tarkoitus on ylläpitää kehon tasapainoa sen eri järjestelmissä, toteaa Jaakko.

 

Yhdysvaltain terveysvirasto on jopa julkaissut katselmuksen, jossa sanotaan että endokannabinoidijärjestelmä liittyy lähes kaikkiin tauteihin ihmisillä.

 

Kannabis ja “ihmeparantuminen”

 

Tatu kertoo kuinka on itse saanut apua lääkekannabiksesta ja tarkentaa, miten oikeanlainen indica tuottaa riittävän voimakkaan kehollisen rentoutuksen ilman, että se vie toimintakykyä. Kehollisuus ja kehotietoisuus on tärkeä pointti johon kannabiksesta Tatu saa työkaluja. 

 

Tatu koki jo ensimmäisillä kerroilla helpotuksen kannabiksesta ns. ”ihmeparantumisena”, kun voimakkaat kivut katosi ja tilalle tuli lämpöä ja keveyttä. Samalla hän pystyi tuntemaan sen kohdan kehossa johon ei ollut saanut aiemmin yhteyttä. Tatu pitää tärkeänä olla tietoisena läsnä kehossa, jotta pystyy toimimaan hyvin, niin että ruokakin maistuu ja pystyy nukkumaan hyvin. Vaikka kannabis onkin Tatulle pääasiassa kipulääke, niin samalla siinä on muita hyviä sivuvaikutuksia. “Tärkeää on ihmisen oma intentio, että millä motiivilla toimittaa asiaa, koska se ohjaa sitä.”

 

Tatulle kannabis on se, joka auttaa pysymään paremmassa kunnossa ja hän kokeekin, että kannabiksen avulla hänestä on potentiaalisesti enemmän hyötyä yhteiskunnassa.

 

Lääkekannabisreseptin saajat jätetään monesti yksin asian kanssa. Pitäisi ottaa huomioon potilaat jotka hyötyvät kasvista ja turvata niiden tilanne ilman sen suurempaa stressiä asian hoitamisessa, toivoo Tatu.

 

Kannabis on ohjannut Tatua kuuntelemaan kehoaan ja omia sisäisiä viestejä herkemmin. Jos joku asia painaa tai tuottaa kuormaa, hän koittaa pureutua siihen syyhyn ja ohjata sitä toiseen suuntaan. Kasvi on herkistänyt Tatua kuulemaan itseä sekä myös toisia paremmin ja on saanut kannustusta mm. psykiatreilta siitä, että on ollut asiasta avoimesti esillä.


Lääkärit suosivat kannabista vasta viimeisenä vaihtoehtona

 

Tutkitusti kannabiksen vaikuttavat aineet kannabinoidit auttavat mm. särkyihin, vähentää tulehduksia jne. ja Jaakon mielestä jos joku saa itsensä paremmalle tuulelle hampun avulla, niin silloin vasta se todellinen parantuminen voi alkaa. Ensin pitää maistua ruoka, pitää saada paremmin unta, pitää aistia kehoa kokonaisvaltaisesti ja olla läsnä ja kehotietoisempi.

 

Jaakko kertoo itse saavansa CBD:n avulla tietynlaista fokusta ja rauhaa, ettei tule hosuttua esimerkiksi päivän treenejä. Jaakko pohtii, että kasvin yksi potentiaalinen hyöty piilee juurikin siinä sen tuomassa hyvässä olossa kehoon.

 

Lääketieteenedustajien mukaan kyse on euforiasta, josta Tatun mielestä voi saada helposti kuvan, että siinä ollaan jossain opiaattiunessa ja kellutaan pumpulissa. Tatun oma kokemus onkin, että kannabiksesta tulee aika normaali olo.

 

Miksi vasta viimeisenä annetaan kannabista vaikka haittavaikutukset kannabiksessa on huomattavasti pienemmät?

 

Järjestys on Tatun mielestä väärä, että lievintä lääkettä annetaan vasta viimeisenä, eikä sitäkään haluta oikein antaa, vaan sitä pidetään monien porttien takana ilman pääsyä ja potilas joutuu yleensä hankkimaan lääkkeensä itse laittomasti, kuten suurin osa tekee Suomessa. Tämä vääristää sitä kokonaiskuvaa lääkekäyttäjistä koska vain harvalla on virallinen resepti, Tatu toteaa.

 

 

Valviran ja Tatun taistelu

 

Vuonna 2011 Tatu on ohjautunut lääkärille 10 vuoden etsimisen jälkeen. Tiukkojen käytäntöjen takia oli aluksi haastavaa päästä vastaanotolle. Tatun kipudiagnoosin perusteella lääkäri totesi, että kyllä tässä voidaan lähteä kokeilemaan lääkekannabista reseptillä, koska diagnoosi on oikeanlainen, Tatu muistelee.

 

2015 Valvontavirasto Valviralta tuli painostava kirje lääkäreille, jotka on myöntänyt kannabisreseptejä potilaille ja mm. Tatulle. Tämän ukaasin takia Tatu ja muut potilaat jäivät tyhjän päälle. Tatu varasi ajan uudelle lääkärille ja sai taisteltua hommaa eteenpäin, mutta sen jälkeen myös uusi lääkäri kertoi saaneensa saman kirjeen Valviralta ja lääkekannabisreseptien kirjoittamiseen puututtiin. Tatun mielestä kyseessä on ollut suoranainen väsytystaistelu.

 

Valvira on Tatun mukaan listannut hänenkin nimen listalle, joita tarkkaillaan. Tatun mielestä Valvira ei hyväksy lääkäreiden toimintaa ja haluaa ampua alas asian edistämisen. Tatu ei pysty ymmärtää tilannetta, koska on selviytynyt kannabiksen avulla hengissä ja siltikään asiaa ei pidetä merkittävänä. Tällä hetkellä Tatu pystyy taas liikkumaan ja on elämänsä kunnossa kannabiksen avulla. 

Kannabiksen lääkekäyttöä ei ole koskaan laissa kielletty

 

Lääkäreiltä vaaditaan lisätoimenpiteitä mikäli ne myöntävät kannabisreseptejä ja virallisen ohjeistuksen mukaan reseptin saamiseksi tarvittaisiin  lisää hoitotoimenpiteitä, vaikka mitään muuta tarvetta ei ole kuin saada laillinen resepti.

 

Tatu kertoo, että tilanteessa painaa väärinkäyttöolettama, vaikka kannabiksen lääkekäyttöä ei ole koskaan laissa kielletty. Kansainvälisetkään huumausainekieltolaitkaan eivät ole sulkeneet pois lääkinnällistä käyttä. Meillä on vain opittu ajattelemaan vuosikymmenien ajan niin, että se olisi väärin ja laitonta. 

 

Vuodesta 2000 asti Tatu käyttänyt kannabista lääkkeenä. Miten homma lähti liikkeelle?

Kannabikseen Tatu on tutustunut elämässä samoihin aikoihin kuin alkoholiin. Kannabikseen tutustumisen kautta alkoholin käyttö on jääny sittemmin huomattavasti vähemmälle. Kannabis on enemmänkin parantanu oloa ja fokusta. Toki kannabis voi muuttaa olotilaa, mutta pään sekoittaminen kannabiksella Tatua ei kiinnosta.

Vuonna 1998-1999 Tatu on aloittanut ensimmäisiä keskusteluja lääkärin kanssa ja pitänyt ns. lääkepäiväkirjaa kannabiksen käytöstä ja sen hyödyistä. 2001 maaliskuussa hän on kertonut fysiatrialla, ettei muut reseptilääkkeet ole tarjonneet vastetta, mutta on saanut kannabiksesta apua.

Kannabis on avannut Tatulle yhteyden kehomieleen ja kehotietoisuuteen. Tatulle tarjottiin lähetettä psykiatrille, mutta ei kokenut tarvetta sille. Silloin Tatu jätti saamansa opiaattipohjaisen reseptin lääkärin pöydälle ja sanoi ettei tarvitse sitä enää.  Tästä alkoi Tatun omatoiminen kannabiksen lääkekäyttö ja kertoo saaneensa puolen vuoden päästä ensimmäisen sakon. Aikaa kului 2 vuotta kun hän sai toisen sakon ja siitä taas puoli vuotta eteenpäin tuli kolmas sakko kannabikseen liittyen. Reseptin saatuaan tilanne helpottui.

Jaakko avaa, että tutkimusten mukaan kannabis on sen luonnollisessa muodossa yksi turvallisimmista substansseista ja silti ajatellaan, että se on pahempi kuin vahvat opiaatit ja mielialalääkkeet. Haluaako yhteiskunta, ettei apua tarvitsevat ihmiset pysty toimimaan elämässä täysin normaalisti vaan pysyvät sänkypotilaina ja toimintakyvyttöminä, pohtii Jaakko?

 

Kuitenkin 2006 vuodesta lähtien suomessa on jaettu kannabisreseptejä. Turun hallintooikeudessa päätöksessa todettiin, että tässä nyt sallitaan se mikä ei koskaan ollut kielletty, vaikka lääkelaitos on kieltänyt kannabiksen potentiaalisena lääkkeenä, mutta hallintooikeus kumosi lääkelaitoksen väitteen, paljastaa Tatu.

 

Kannabis on ihmisen vanhin viljelykasvi

 

“Kannabis on ihmisen vanhin viljelykasvi ja kannabis on muokannut ihmisistä ja ihminen kannabista. Me ollaan kasvettu sen kanssa. 1950 luvulle asti Suomen apteekista on saatu Kannabistinktuuroita. Amerikassa aikoinaa 3 yleisintä lääkettä on ollut kannabistinktuuroita. Kannabis on ollut hyvin ratkaisevassa roolissa ihmisen evoluution kannalta”, Jaakko toteaa.

 

Kannabinoidit

 

Kannabiksesta on tunnistettu ja nimetty ainakin 113 erilaista kannabinoidia. CBD on kannabidioli, joka on parhaiten tunnettu THC:n (tetrahydrokannabinoli) kanssa. CBG on ns. alkukannabinoidi, josta mm. CBD ja THC muodostuvat ja silläkin on erilaisia vaikutuksia. Nykyään tutkimusten myötä on alettu ymmärtämään enemmän miten eri kannabinoidit vaikuttavat elimistön endokannabinoidijärjestelmään.

Jaakko huomaa itse kevytkannabistuotteiden käytöstä sen, että se tuo tietoisuutta ja auttaa tunnistamaan vaivoja, stressitiloja ja olemaan enemmän läsnä itsensä ja kehon kanssa.

 

Jonain kauniina päivänä voit mennä lääkäriin antamaan tipan verta ja sen perusteella katsoa minkälainen kannabinoidiprofiili auttaa just sua parhaiten ja sen mukaan voidaan lähteä kehittämään ja löytämään lajikkeita joista ihmiset saavat tarvittavan vasteen parhaiten, ajattelee Jaakko.

 

Tatu sanoo myös ajattelevansa samalla tavalla tulevaisuuden lääketieteestä.


THC ja CBD tasapaino

 

THC on ns. kannabiksen päihdyttävä ainesosa, jota CBD kumoaa vastakomponenttina. Tatu sanoo ettei THC kuitenkaan häntä sekoita. 

 

Jaakko selventää, että laittomuuden takia THC pitoisuudet ovat kehittyneet hyvin korkeaksi ja CBD pitoisuudet pysyneet matalina, jolloin vaikutukset ovat huumaavampia ja mahdollisesti vainoharhaisuuttakin tuovia. CBD:llä tasapainotettu kevytkannabis saattaisi antaa paljonkin vastetta ja koko kulttuuri voisi muuttua. Välttämättä nuoriakaan ei niin paljon enää kiinnostaisi vain sekoittaa päätään, vaan saada CBD:stä esim apua keskittymisvaikeuksiin koulussa, pohtii Jaakko.

 

20 vuotta aihetta seuranneena Tatu sanoo kuitenkin tilanteen olevan menossa parempaan suuntaan ja se tuntuu helpottavalta.

 

Koko potentiaali käyttöön kannabiksen avulla

 

Tatu kertoo kannabiksen muuttavan hänen olonsa enemmänkin normaaliksi. Kannabiksen kautta Tatu pystyy valjastamaan oman potentiaalin täyteen mittaan ja pystyy muuttaa vanhoja epärakentavia asenteita. Siten pystyy nöyremmin katsomaan maailmaa ja olemaan rauhallisemmin omassa keskuksessaan, kertoo Tatu.

 

Oman kokemuksen perusteella Tatu näkee kannabiksen olevan kytköksissä tietoisuuden evoluutioon. “Mä olen se mitä olen aikaan saanut.”, sanoo Tatu. Kaikki sairaudet voivat johtua vinksahtaneista arvoasenteista, eikä ihmiset ole vielä tulleet siihen mittaa, missä potentiaalisesti voidaan parhaimmillaan olla koko planeetalla, uskoo Tatu.

 

Kipu on kehon kommunikointitapa

 

Sen sijaa että turruttaa kipua pois opiaateilla ja psyykelääkkeillä, olisi parempi miettiä miksi kokeee kipua ja löytää sille juuri syyn jota kautta lähteä parantamaan sitä, Jaakko ajattelee.

Tatu täydentää, että jokaisen vastuulla on tunnistaa ne omat heikkoudet ja vahvuudet ja vahvistaa niitä vahvuuksia ja työstää niitä heikkouksia.

Tatua kannabis on auttanu rakastamaan. “Se on tunne, joka on herännyt tämän myötä aidosti, että ymmärtää mikä on sydämen yhteys omaan sydämeen ja toinen toisiinsa, ja sitä kautta turvallisuuteen ihmisten välillä. Myönteisen kuvan näkeminen auttaa sysäämään siihen parempaan suuntaan.” – Tatu.

 

Vuosikymmenien ajan kannabista oli kiellettyä tutkia 

 

Huumeiden vastaisen sodan ansiosta kannabiksen tutkimus kiellettiin vuosikymmenien ajaksi. Vasta 1990-luvulla on löydetty endokannabinoidijärjestelmä ja kannabinoidireseptit. 

 

Hiljattain joulukuussa 2020 kannabis otettiin pois kaikista vaarallisimpien – ei lääkinnällistä potentiaalia omaavien huumeiden listalta kansainvälisissä yleissopimuksissa ja vasta nyt kansainvälinen tutkimus on mahdollista. Jaakon mukaan tämä on syy miksi tiedetään niin vähän

 

1971 vuodesta lähtien on käytettyä miljardeja siihen, että on tutkittu kannabiksen vaarallisuutta ja yritetty kaikin keinoin todistaa, mutta vieläkään ei ole voitu todistaa sen olevan todella vaarallinen, paljastaa Jaakko.

 

Tatu lisää, että lääkennabiksen historia Suomessa on yli 100 vuotias. Sitä on ollu apteekissa ja aiheesta on kirjoitettu Duodecimissä jo 1800-luvun loppupuolella. Tatun mielestä koko kannabiksen historia on kiinnostava ja monivaiheinen.

Kuuntele koko keskustelu SoundCloudista tai katso video YouTubesta.