Kannabis on uhka yhteiskunnalle, mikäli kasvin hyötykäyttöä ei reguloida harmoniaan.

Kannabisala ja hyötykäyttö kasvaa ja laajenee globaalisti, mutta Suomessa sen hyötykättöä yritetään estää. Tarvitaan parempaa vuorovaikutusta ja ratkaisuja.

Tehtävämme on etsiä (ei julistaa) keinoja ja yhteistyötä harmonian löytämiseksi. 

Vaikka puhummekin rohkeasti kannabiksesta. Tarjoamme ja keskitymme edistämään vain täysin laillisten ja päihteettömien Cannabis sativa tuotteiden hyötykäyttöä.

Mikäli sivustomme herättää sinussa vastustusta tai inspiraatiota, niin ota yhteyttä. Vuorovaikutetaan maapallosta parempaa paikkaa.

Kannabistalot

Kannabistaloilla viittaamme hampputaloihin, jotka ovat valmistettu teollisia Cannabis sativa -hamppulajikkeita hyödyntämällä.


Miksi puhumme kannabiksesta emmekä hampusta?

Koska haluamme tehdä selväksi, että kyseessä on sama kasvi. Kannabis sanaa pelätään suotta ja haluamme puhdistaa sen mainetta

Hamppubetoni on avain kestävään rakentamiseen


Hiilineutraali hamppurakentaminen yleistyy maailmalla. Myös Suomessa ekologisen hamppubetonin käyttö on yleistynyt viime vuosina. Hamppubetonia varten tarvitaan ainostaan vettä, kalkkia ja hamppupäistärettä. Hamppupäistärettä tuotetaan teollisen hyötyhamppulajikkeen varsiosista.


Hamppubetonin hyödyt pähkinänkuoressa:

  • Hiilineutraali
  • Energiatehokas
  • Hengittävä
  • Homeenkestävä
  • Myrkytön
  • Kierrätettävä
  • Kevytrakenteinen
  • Tulenkestävä
  • Vedenkestävä
  • Tuholaisten kestävä
  • Hyvä eristyskyky
  • Kestää 100 vuotta

 

Hamppu kasvattaa suosiotaan rakennusmateriaalina


Hamppu kasvaa lähes kaikissa ilmastoissa ja se on ollut aikoinaan maailman yleisin viljelykasvi sen monipuolisten käyttökohteiden ansiosta. Nyt viljelyn suosio ja hampun jalostaminen rakennusmateriaaliksi on uudelleen nousussa.


Hampun käyttäminen rakennusmateriaalina ei ole mikään uusi keksintö. Tiedettävästi jo muinaiset kelttiläiset käyttivät hamppubetonia materiaalina rakentaessaan siltaa yli kaksituhatta vuotta sitten. Siitä lähtien hamppu on ollut suosittu rakennusmateriaali Japanissa vuosisatojen ajan, jonka jälkeen suosio on rantautunut myös Eurooppaan (1).

Suomessa hamppueristeitä on käytetty hirsitalojen eristeenä parantamaan energiatehokkuutta. Suurimmassa osassa vanhoista hirsitaloista löytyy hamppua eristeenä. Nykyaikaiset luonnonkuitueristeet eivät ole niin suosittuja, sillä ne voivat olla hinnaltaan jopa kolme kertaa kalliimpia verrattuna mineraalivillaeristeisiin (2).

Hamppubetoni on sementtiä parempi ja kestävämpi vaihtoehto


Kannabis eli hamppu on erittäin nopeakasvuinen ja tuottaa suuren sadon pienellä vaivalla. Sen viljely ei köyhdytä maaperää, eikä se tarvitse lainkaan keinokastelua tai kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita. Kasvi suojelee itseään ja ympärillä olevia muita viljelykasveja hyönteisiltä ja rikkaruohoilta. Hamppu on erinomainen vaihtoehto myös vuoroviljelyyn ja sen kasvattaminen parantaa maaperää, sekä lisää sen jälkeen viljeltävien kasvien satoisuutta. Hamppu onkin ekologisuudeltaan perinteistä betonia vastuullisempi ja parempi vaihtoehto. 

Sementtiä valmistetaan vuodessa yhteensä noin 1.6 miljardia tonnia. Portlandsementti on yleisin sementtityyppi, jota valmistetaan hienoksi jauhetusta Portlandklinkkeristä ja kipsistä. Kyseisen sementin valmistus tuottaa yhteensä 7-10 % kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Suurimmat päästöt syntyvät valmistuksessa, joka vaatii suuria 1450 °C asteen lämpötiloja ja siihen käytettävä energia tuotetaan yleensä kivihiilen avulla. Se tarkoittaa noin 300 kiloa hiilidioksidia jokaista sementtitonnia kohden. Sen lisäksi sementissä olevan kalkkikiven palaminen saa aikaan kemiallisen reaktion, joka vapauttaa noin 500 kiloa hiilidioksidia jokaista sementtitonnia kohden (2). 

Concrete Internationalin artikkelin mukaan perinteinen betoni sisältää noin 12 % sementtiä ja 80 % maa-aineksia, jonka määrä on maailmanlaajuisesti vuosittain 10-11 miljardia tonnia. Valmistuksessa tarvittava kaivostoiminta, sekä siihen liittyvät kuljetukset vaativat valtavia määriä energiaa ja lisäksi se vaaraksi metsille ja vesialueille. Makeaa vettä betoniteollisuus käyttää noin miljardia tonnia vuodessa (3).

Useimmiten betonirakenteille annetaan keskimääräiseksi eliniäksi noin 50 vuotta. 50 vuotta ei kovin ole pitkä aika kun ottaa huomioon miten paljon betoni kuormittaa maapalloa. Hamppubetonista valmistetut rakenteet kestävät hyvänä ainakin 100 vuotta, mutta mahdollisesti myös huomattavasti pidempääkin

    Hamppubetonin valmistus


    Nykyisellään tunnettu hamppubetonin valmistustekniikka kehiteltiin Ranskassa. Tekniikassa hamppupäistäre sekoitetaan kalkin ja veden kanssa yhteen, jolloin muodostuu hamppubetonia. Eri suhteilla ja lisäaineilla (kuten hiekalla), saadaan tehtyä eri käyttötarkoitukseen soveltuvaa hamppubetonia. Sen lisäksi hamppubetoni tarvitsee jäykistävän rungon, joka valmistetaan puusta. Runko ympäröidään hamppubetonilla ja pinnat viimeistellään kalkkitasoitteella ja kalkkipinnoitteella (4).

    Kalkki mahdollistaa vesihöyryn läpäisyn ja toimii suojana. Mikäli rakenteeseen tulee pieni halkeama, kalkilla on itsessään ominaisuus korjata se. Haljenneessa kohdassa kalkki kerää kosteutta, joka nostaa irtonaisen kalkin hamppubetonissa sen pintaan. Sen jälkeen pinnassa oleva kalkki karbonisoituu ja kovettuu uudelleen, jolloin halkeama umpeutuu. Hamppubetoni on homeenkestävä, sillä ainesosissa oleva kalkki tekee hamppubetonista hyvin alkaalista. Hamppubetoni on myös ympäristöystävällistä ja melko edullista rakentaa (4).

    Hamppubetoniseos sekoitetaan tavallista betonirumpua nopeammassa erikoisrummuissa. Normaalilla betonirummulla sekoitusaika on kahdeksan minuuttia, mutta hamppubetonirummulla se kestää kolme minuuttia. Hamppubetonirakenteiden valmistusmenetelmiä on myös kehitetty entistäkin tehokkaammaksi ja hamppubetonia voidaankin nykyään myös ruiskuttaa tai valaa suoraan elementeiksi. Markkinoille on myös tullut erityisesti hamppubetonille suunniteltuja työkoneita (5).

    Pinnoitteen tulisi olla hengittävää, jonka takia usein käytetään kalkkitasoitteita. Kalkkitasoitteen pystyy myös valmistamaan samasta kalkista, jota käytetään seinissä sidosaineena. Kalkkiin voidaan sekoittaa erilaisia väripigmenttejä, jotka antavat pinnalle väriä. Myös tiiltä ja puuta voidaan käyttää pinnoitteina. Märkätiloissa voidaan käyttää ns. “tadelakt” -tekniikkaa, joka on ollut satoja vuosia käytössä Marokossa. Tadelakt -tekniikassa kalkkitasoite kiillotetaan kivellä, ja vedeneristys tehdään pehmeää saippuaa käyttäen. Tämä tekniikka mahdollistaa kylpyhuoneen rakenteiden lisäksi myös altaan, ammeen sekä muiden kylpyhuonekalusteiden tekemisen hamppubetonin avulla (5.)

    LÄHTEET:

     

    1. The Chill Bud. Hempcrete – The Revolutionary ‘Green’ Building Material made from Cannabis. https://thechillbud.com/hempcrete-the-revolutionary-green-building-material-made-from-cannabis/. Viitattu 26.03.2021
    2.  Lahtinen Antti.  Hamppubetoni rakennusmateriaalina. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 2014. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/77665/Antti_Lahtinen.pdf?sequence=1. Viitattu 23.03.2021.
    3. Concrete International. 2001. Reducing the Environmental Impact of Concrete. www-sivu. American Concrete Institute. Viitattu 26.03.2021. http://ecosmartconcrete.com/docs/trmehta01.pdf
    4. Rhydwen. 2012. Building with Hemp and Lime. Englanti. MSC Architecture: AEES
    5. Allin. S. 2012. Building with hemp. Englanti. Seed Press.
    On tullut aika valjastaa kannabiksen hyötykäyttö ihmisille, yhteiskunnalle ja maapallolle terveelliseen tasapainoon. Tehdään maapallosta parempi paikka kannabistuote kerrallaan. 

    Cansa delivers the best cannabis sativa products